|
Nettisanomat.com vuodesta 1999 alkaen |
Perjantai 20.1.2023 |
Perjantai 20.1.2023.
”Hän tajuaa, mistä tässä on kyse” – Wallace nostaa Sanna Marinin Putinin vastaisen taistelun symboliksi. Soininvaara haukkuu sähkötuet: ”Hallituksen tapa jakaa rahaa on onneton” |
20 vuotta on kulunut. Arkisto 23.1.2003:
"Massiivisia
protesteja Irakin sotaa vastaan." Sadattuhannet
ihmiset ympäri maailmaa protestoivat lauantaina sotasuunnitelmistaa
Irakia vastaan. DAGENS NYHETER sunnuntaina 19. tammikuuta 2003. |
|||||||||
Toimitus:
Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen. Uusi sivusto: Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999 Julkaisija - Publisher:
|
|
Näin Jyväskylässä: Lajunen palkittiin neljään kertaan samasta urheilusuorituksesta! Lue! |
2023. Niinistö ja Haavisto - Suomalaiset Don Quiote ja Sancho Panza taistelevat tuulimyllyjä vastaan. Pääkirjoitus. |
|
2022. Sähköyhtiöt vs. Marin-Lintilä: 100 - 0! "Jäävät historiaan ministereinä , jotka eivät pystyneet asettamaan sähkön hinnalle mitään hintakattoa". Lue! |
Arkisto 2016. Opintolainakirjoituksia |
Vuosikatsaus 2022. Tammi - Helmi - Maalis - Huhti - Touko - Kesä - Heinä - Elo - Syys - Loka - Marras - Joulu Vuosikatsaus 2022. |
Perjantai 20.1.2023.
”Hän tajuaa, mistä tässä on kyse” – Wallace nostaa Sanna Marinin Putinin vastaisen taistelun symboliksi. Soininvaara haukkuu sähkötuet: ”Hallituksen tapa jakaa rahaa on onneton” |
|
|
Perjantai 20.1.2023. ”Hän tajuaa, mistä tässä on kyse” – Wallace nostaa Sanna Marinin Putinin vastaisen taistelun symboliksi. Soininvaara haukkuu sähkötuet: ”Hallituksen tapa jakaa rahaa on onneton” Uutiset Politiikka Ben Wallace mainitsi Marinin puhuessaan kansainväliselle medialle. Iltalehti kysyi, miksi. Elle Laitila Tekijän kuva Lauri Nurmi lauri.nurmi@iltalehti.fi Eilen klo 20:02 Britannian puolustusministeri Ben Wallace nosti Suomen pääministerin Sanna Marinin (sd) Venäjän-vastaisen taistelun esikuvaksi kansainvälisen median edessä. – Astumme kaikki vahvasti esille vuonna 2023, mutta yksittäisen taianomaisen tapahtuman ei pidä odottaa ratkaisevan asioita kuukaudessa. Kuten Suomen pääministeri selvästi sanoi, tässä on kysymys vuodesta 2023, vuodesta 2024, vuodesta 2025 ja ajasta siitä eteenpäin, Wallace viittasi Marinin esiintymiseen Maailman talousfoorumissa Davosissa. – Venäjän pitää ymmärtää tämä viestimme, Wallace jatkoi. Iltalehti kysyi Wallacelta, miksi hän halusi erikseen korostaa historiallisella hetkellä Marinin sanoja. Wallace julkisti Tapan Nato-tukikohdassa tiedon, että Britannia lähettää Ukrainalle raskaita Challenger-panssarivaunuja. Wallace nostaa Marinin Putinin vastaisen taistelun esikuvaksi. Elle Laitila, Pete Anikari Miksi mainitsitte hänet? On vain yksi lopputulos, joka on se, että Putin täytyy kukistaa Ukrainassa. Se on ainoa vaihtoehto, joka meillä lännessä on. Meidän on jatkettava Ukrainan tukemista, kunnes Putin häviää Ukrainassa, Wallace sanoo Iltalehdelle. Ydinasevaltion ja Naton toiseksi vahvimman jäsenvaltion puolustusministeri kiittelee Marinin johdonmukaisuutta. – Hän on ollut myös hyvin selkeä kannassaan: kyse ei ole vain viikoista, joiden jälkeen palaamme normaaliin. Kyse on pitkän ajan sitoutumisesta. Hän ymmärtää sen ja elää Venäjän naapurissa. – He ovat nousseet vastarintaan ja ovat liittymässä Natoon. Siihen on sisältynyt hänen kannaltaan paljon riskejä. Siksi on tärkeää siteerata häntä. Hän tajuaa, mistä tässä on kyse, Wallace arvioi IL:lle. Uutiset Politiikka Entinen vihreiden puheenjohtaja, kansanedustaja ja ministeri Osmo Soininvaara tyrmää Marinin hallituksen sähkötuet. Osmo Soininvaaran mukaan tukitoimissa omavastuut ovat niin suuria, että tuet ohittivat pienituloisimmat sujuvasti. KIMMO HAAPALA Tekijän kuva Juha Ristamäki juha.ristamaki@iltalehti.fi Eilen klo 20:01 Soininvaara kirjoittaa asiasta blogissaan. – On oikein, että hallitus tukee kotitalouksia moninkertaiseksi nousseiden sähkölaskujen kanssa ja on jopa oikein, että rahat tähän otetaan sähköyhtiöiden ylimääräisistä voitoista, mutta hallituksen tapa jakaa rahaa on onneton ja jättää pahimmassa pulassa olevat puille paljaille. Tästä pitäisi ottaa opiksi, Soininvaara kirjoittaa. Soininvaara kertoo olleensa tiistaina panelistina energiaviraston järjestämillä uusiutuvan energian ajankohtaispäivillä. Tuolla hän pääsi tutustumaan apulaisprofessori Lassi Ahlvikin ja hänen kollegoidensa laskelmaan energiakriisin laskusta ja siitä, miten valtion tukitoimet kohdistuvat. Soininvaara kirjoittaa tienneensä, että valtion tukitoimet eivät oikein osu maaliin, mutta hän ei tiennyt, että ne menevät näin pieleen. – Valtion tukitoimissa omavastuut — siis se mitä ei korvata — ovat niin suuria, että tuet ohittivat pienituloisimmat sujuvasti. Tukien muodostama kokonaisuus on sekava, mutta kun kaikki päätetyt tukimuodot ja lausunnolla oleva sähköhyvitys lasketaan yhteen, ne osuvat lähinnä suurituloisimpiin desiileihin. Auttavat ne pienituloisimpiakin, mutta vain vähän. Tukien jälkeenkin sähkölasku saattaa viedä köyhältä yli neljänneksen tuloista. – Suurituloisimman kymmenyksen kohonneita sähkölaskuja vastaan tullaan niin avokätisesti, että korvatuksi tulee sähkön hinnan nousu jokseenkin kokonaan. Osa suurituloisimmista asuntokunnista jää jopa voitolle eli kompensaatio on suurempi kuin sähkölaskun nousu, Soininvaara kirjoittaa. ”Sellaistahan ei tapahdu...” Soininvaaran mukaan syyt näin jättimäiseen epäonnistumiseen pitää selvittää. – Jos kysymys oli osaamattomuudesta, osaamista tulee hankkia nopeasti. Todettakoon että Helsinki GSE:n datahuone selvitti tämänkin kohdentumisen varsin pian. Siltä olisi voitu kysyä, jos ei itse osattu. – Kiireen tiliin tätä ei oikein voi sysätä, koska viimeistään elokuussa ainakin energia-asioista huolehtivat tiesivät sähkön hinnan noususta. –Asia on vielä vakavampi, jos tämä tehtiin vaalihuumassa tahallaan ja tarkoitus olikin kohdistaa jako lähinnä äänten kalastelua ajatellen. Mutta sellaistahan ei maailman vähiten korruptoituneessa maassa tapahdu, Soininvaara kirjoittaa. Lue myös Pääkirjoitus: Juuri kun suomalaiset oppivat säästämään sähköä, hallitus päätti ettei enää tarvitse Tarkista tilanteesi: sähkölaskuihin on nyt 6 tapaa saada tukea – kaksi niistä koskee kaikkia ”Hän tajuaa, mistä tässä on kyse” – Wallace nostaa Sanna Marinin Putinin vastaisen taistelun symboliksi. Soininvaara haukkuu sähkötuet: ”Hallituksen tapa jakaa rahaa on onneton” Muut lehdet. Iltalehti perjantaina 19.1.2023 20:02 ja 20:01.
|
|
 |
|
Lue myös!
|
2022. Sähköyhtiöt vs. Marin-Lintilä: 100 - 0! "Jäävät historiaan ministereinä , jotka eivät pystyneet asettamaan sähkön hinnalle mitään hintakattoa". Lue! |
20 vuotta on kulunut. Arkisto 23.1.2003:
"Massiivisia
protesteja Irakin sotaa vastaan." Sadattuhannet
ihmiset ympäri maailmaa protestoivat lauantaina sotasuunnitelmistaa
Irakia vastaan. DAGENS NYHETER sunnuntaina 19. tammikuuta 2003. |
|||||||||
2023. Niinistö ja Haavisto - Suomalaiset Don Quiote ja Sancho Panza taistelevat tuulimyllyjä vastaan. Pääkirjoitus. |
Vuosikatsaus 2022. Tammi - Helmi - Maalis - Huhti - Touko - Kesä - Heinä - Elo - Syys - Loka - Marras - Joulu Vuosikatsaus 2022. |
Kymmenhypyt. 2003 - 2013 - 2023. |
Arkisto 2016. Opintolainakirjoituksia |
|
2022. Sähköyhtiöt vs. Marin-Lintilä: 100 - 0! "Jäävät historiaan ministereinä , jotka eivät pystyneet asettamaan sähkön hinnalle mitään hintakattoa". Lue! |
- Uudenvuoden 2023 aatto. 3 kuvaa. Kuvat |
2023. Niinistö ja Haavisto - Suomalaiset Don Quiote ja Sancho Panza taistelevat tuulimyllyjä vastaan. Pääkirjoitus. |
Arkisto 2016. Opintolainakirjoituksia |
Näin Jyväskylässä: Lajunen palkittiin neljään kertaan samasta urheilusuorituksesta! Lue! |
2023. Niinistö ja Haavisto - Suomalaiset Don Quiote ja Sancho Panza taistelevat tuulimyllyjä vastaan. Pääkirjoitus. |
Arkisto 2016. Opintolainakirjoituksia |
Vuosikatsaus 2022. Tammi - Helmi - Maalis - Huhti - Touko - Kesä - Heinä - Elo - Syys - Loka - Marras - Joulu Vuosikatsaus 2022. |
Arkisto 2016. Opintolainakirjoituksia |
|
2022. Sähköyhtiöt vs. Marin-Lintilä: 100 - 0! "Jäävät historiaan ministereinä , jotka eivät pystyneet asettamaan sähkön hinnalle mitään hintakattoa". Lue! |
- Uudenvuoden 2023 aatto. 3 kuvaa. Kuvat |
2023. Niinistö ja Haavisto - Suomalaiset Don Quiote ja Sancho Panza taistelevat tuulimyllyjä vastaan. Pääkirjoitus. |
Arkisto 2016. Opintolainakirjoituksia |
Torstai 19.1.2023. "Massiivisia
protesteja Irakin sotaa vastaan." Sadattuhannet
ihmiset ympäri maailmaa protestoivat lauantaina sotasuunnitelmistaa
Irakia vastaan. DAGENS NYHETER sunnuntaina 19. tammikuuta 2003.
http://www.nettisanomat.com/ (Kuvat isonnettu 19.1.2023) |
2023. Niinistö ja Haavisto - Suomalaiset Don Quiote ja Sancho Panza taistelevat tuulimyllyjä vastaan. Pääkirjoitus. |
Arkisto 2016. Opintolainakirjoituksia |
2016
|
|
MAALISKUU 2016 - Perjantai 2016-03-18 - N:o 1865 |
 |
Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999. Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen - Yhteys |
|
2016Arkisto 1999 - Arkisto 2000 - Arkisto 2001 - Arkisto 2002
2000 Lyhyesti. Jenni Nurmi, opiskelija, Tampere. Opiskelen. Ahkerasti. Valmistun. Saan hyvän työpaikan. Kannan veromarkkani valtion kirstuun. Todellisuudessa asiat eivät ole näin yksinkertaisia. Onko "parempi" työpaikka tarpeeksi motivoiva tavoite, kun penniä pitää venyttää aivan viimeiseen asti? Vuokran, puhelinlaskun ja bussikortin maksun
jälkeen rahaa riittää juuri ja juuri peruselintarvikkeisiin
ja talousmenoihin. Aina ei niihinkään. Haluaisin joskus käydä
elokuvissa, mutta en siksi suostu ottamaan opintolainaa.
Haluaisin joskus vierailla ystävieni tai perheeni luona. Jenni Nurmi, opiskelija, Tampere. Helsingin Sanomat 03.11.00. http://www.nettisanomat.com/2001/08/09/etusivu.htm2001 3. pääkirjoitus. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta tutki opiskelijoiden toimeentuloa ja sai tulokseksi, että Helsingin yliopiston opiskelijoiden tulot vaihtelevat melkoisesti: kyselyyn vastanneista kolmannes eli köyhyysrajan alapuolella, mutta toisaalta joka viides asui omassa asunnossaan. Opiskelijoiden tulot eivät yltäneet lähellekään koko väestön keskituloa. Tutkimustulosta tuskin voi pitää ällistyttävänä. Paljon yllättävämpää olisi ollut, jos Helsingin yliopiston opiskelijat olisivat osoittautuneet huippuansioihin yltäväksi ryhmäksi. Opiskelijoiden keskituloksi tutkimuksessa saatiin 4 390 markkaa. Tulot tulivat pääasiallisesti opintotuesta ja työnteosta. Valtion takaamaa opintolainaa opiskelijat karttelivat: lainaan turvautui joka kolmas opiskelija. Toimeentulotukeakin oli nostettu, vaikka puolet vastanneista ilmoitti, ettei edes tiennyt opiskelijan mahdollisuuksista nostaa toimeentulotukea. Vastaajat valittivat opintotuen vähäisyyttä: se estää täysipainoisen keskittymisen tutkintoon. Yhteiskunta panee opintotukeen miljardeja. Sitä on tuskin mahdollista nostaa niin korkeaksi, ettäj okaiselle opiskelijalle riittäisi rahaa kaikkiin mahdollisiin tarpeisiin: korkeatasoiseen asumiseen Helsingissä, hyvään syömiseen, vapaa-ajan harrastuksiin, matkusteluun ja kännykkälaskuihin. Opiskelija joutuu pakostakin tinkimään menoistaan, turvautumaan vanhempiinsa tai käymään töissä, mutta yhteiskunta tarjoaa hänelle ilmaisen yliopistokoulutuksen, joka mahdollistaa hyvän aseman työmarkkinoilla näinä pätkätöiden aikoinakin. Kiitokseksi yhä useammat opintolainan ottajat jättävät lainansa hoitamatta. ("Kännissä kirjoitettua?" -osastoon. linkki!) Pääkirjoitus . Helsingin sanomat 07.08.01. tiistaina 7. elokuuta 2001. Pääkirjoitukset: 1. Etusijalle pantava työn verotuksen alentaminen. 2. Dopingjahdin kiusallinen huti. 3. Köyhä opiskelija ei yllätä. nettisanomat.com 23.08.01. pm. http://www.nettisanomat.com/2001/08/09/etusivu.htm2002 Yhtä ryhmää lukuunottamatta: Opiskelijat pakotetaan ottamaan lainaa pankista elämiseensä. Opiskelujärjestöt ovat kannelleet tästä oikeuskanslerille ja eduskunnan oikeusasiamiehelle. Ympäripyöreässä vastauksessa hyväksytään vallitseva tilanne. Näin Suomi kantaa huolta nuoristaan. Pertti Manninen 30. toukokuuta 2002. http://www.nettisanomat.com/2002/05/30/suomenperustuslaki.htm |
||
MAALISKUU 2016. Selvitysmies Roope Uusitalo ehdottaa nyt opintolainan takaisinmaksua palkastamaaliskuu 15, 2016 Kauan siinä meni ennenkuin tämä julkistettiin. Vielä selvitystulosta julkistaessaan professori vähätteli lainan takaisinmaksun vaikutusta opintojen aloittamiseen. Vähävaraiset suvultaan ovat kyllä sen verran viisaita, että karttaisivat syntynyttä velkataakkaa. Työn saanti ei ole aina varmaa. Pitkään olen hokenut miksei voitaisi siirtyä takaisinmaksussa Ruotsin malliin, jossa lainaa maksetaan takaisin 1 prosentti palkasta. Nyt Uusitalo pisti vieläkin paremmaksi. Hän ehdottaa 5 prosenttia vuodessa palkasta, ja siis huomaa jos työttömyys iskisi niin jossakin ajassa laina mitätöityisi. Vielä hänenkin mallissa on se heikkous, että hän ehdottaa lainaa kahteen osaan, perusosassa olisi tämä malli käytössä. Suunta on nyt kuitenkin oikea. Tämän Ruotsin mallin muistan siitä Ruotsin vaalikeskustelussa, jossa Persson hävisi vaalit. Siis vuosien takaa. Mauri Pekkarisellekin sitä aikoinani torilla selitin, mutta hän ei näyttänyt sitä ymmärtävän. Viikkosanomat, Pertti Manninen, tiistai 15.03.2016 klo16:07. http://viikkosanomat.fi/2016/03/15/selvitysmies-roope-uusitalo-ehdottaa-nyt-opintolainan-takaisinmaksua-palkasta/Painovirheet korjattu illalla 19:30 ja seuraava juttu vuodelta 2009 löydetty ja joitakin asiasanojakin lisätty. Opintolainan takaisinmaksu niin kuin Ruotsissa: 1 % työpalkasta. Opintolainan takaisinmaksu niin kuin Ruotsissa: 1 %
työpalkasta. Jos töitä ei saa, ei tarvitse maksaa takaisin.
Väärinkäytökset marginaalisia. Tottakai ammatteihin valmistautuneet ja
tutkinnon suorittaneet tai keskeyttäneet menisivät töihin kun niitä
olisi tarjolla. Viikkosanomat. Pertti Manninen. Torstai 2008-11-06 klo 22:44. http://viikkosanomat.fi/2009/11/05/opintolainan-takaisinmaksu-niin-kuin-ruotsissa-1-tyopalkasta/
|
||
Alkuperäinen sivu osoitteessa: http://www.nettisanomat.com/2016/03/18/ |
2016
MAALISKUU
2016. BEN ZYSKOWICZ, eduskuntaryhmän puheenkohtaja (kok) 1999:
"Valtiontalouden tervehdyttäminen ja valtion velkaantumisen
vähentäminen ovat pitkäjänteistä politiikkaa, josta hyötyvät
eniten juuri tulevaisuuden veronmaksajat." (Helsingin
Sanomat maanantaina 09.08.1999). |
Asiaan liittyviä kuvia Aamulehdestä, Kauppalehdestä, Keskisuomalaisesta ja Metrosta. |
Alkuperäinen sivu, jossa kuvat isompina ja tekstikin luettavissa osoitteessa: |
|
2023
Maanantai 9.1.2023. Pääkirjoitus. Sauli Niinistö ja Pekka Haavisto - suomalaiset Don Quijote ja Sancho Panza Vielä 2016 presidentti Sauli Niinistö uhosi, että yksi mies, silloin presidentti Donald Trump, ei voi päättää siitä hyväksytäänkö Suomi Natoon, jos hakemuksen jättää. Nyt vastassa on kaksi miestä Unkarin Viktor Orbán ja Turkin Recep Tayyip Erdoğan. Heidän päätösvallassaan on se, hyväksytäänkö Suomi, ja ohessa Ruotsikin jäseniksi. NATO on demokraattinen järjestö ja jokaisella maalla on päätösvalta estää uusi jäsenyys. Mikä sitten on syynä siihen, että nämä kaksi maata eivät ole jäsenyyshakemuksia hyväksyneet. Paljonhan tätä on spekuloitu, on vaalit tulossa jne. Vähemmän, jos ollenkaan, on arvioitu sitä, että NATOn maaraja Venäjää vastaan kasvaisi 1340 km ja ydinaseet tulisivat Pietarin porteille. Suomessa hoetaan, ettei ydinaseita tänne tulisi. Samalla kuitenkin unohdetaan, että joka tapauksessa Suomi sitoutuu NATOn ydinasedoktriiniin, jonka mukaan ydinaseita voidaan käyttää, ennenkuin vastapuoli olisi niitä käyttänyt tai jopa siihenkin, että ydinaseita voidaan käyttää sellaisiakin valtioita vastaan, joilla itsellään ei ole ydinaseita. Samanlainen doktriini on tietenkin myös Venäjällä. Norjalla on rajoituksia. Suomi ei mitään rajoituksia ole vaatinut, vaan halutaan liittyä nahkoineen ja karvoineen mukaan. Uuden vuoden puheessaan Presidentti Sauli Niinistö uskoi Suomen jäsenyyden tulevan hyväksytyksi tänä vuonna. Ulkoministeri Pekka Haavisto säesti puhumalla kahdesta aikaikkunasta. Molemmat avautuisivat tänä vuonna. Toinen nyt keväällä ja toinen kesällä. Aika näyttää sitten jatkuuko suomalaisten Don Quijoten ja Sancho Panzan taistelu tuulimyllyjä vastaan pidempäänkin. Pääkirjoitus. Maanantaina 9.1.2023 07:12. Lopuksi juoniseloste Cervantesin romaanista: JuoniKöyhä maalaishidalgo Alfonso Quijano menettää järkensä liikaa ritariromaaneja ahmittuaan ja päättää lähteä maailmalle taistelemaan vääryyttä vastaan ja puolustamaan sorrettuja ratsastaen vanhalla kaakillaan Rosinantella. Hän ottaa nimekseen don Quijote Manchalainen ja pukeutuu ruosteiseen haarniskaan. Aseenkantajakseen hän ottaa pelkurimaisen, viekkaan ja maalaisjärkeä käyttävän Sancho Panzan, joka nimittää isäntäänsä ”surkean hahmon ritariksi”. Don Quijote, lämminsydäminen ja herkkä herrasmies, on selvästi hourupäinen useimpien ihmisten mielestä, ja hän herättää heissä ihmetystä ja hilpeyttä. Myös miehen ulkonäkö hämmästyttää: hän on luiseva ja kasvoiltaan laiha, ja hänen poskensa ovat välillä niin kuopalla, että ”niiden sisäpinnat suutelevat toisiaan”. Hän luulee tavallisia majataloja lumotuiksi linnoiksi, lampaita kääpiöiksi ja talonpoikaistyttöjä kauniiksi prinsessoiksi. Hän taistelee jättiläisiksi luulemiaan tuulimyllyjä vastaan ja kuvittelee, että naapurissa asuva maalaistyttö on Dulcinea Tobosolainen, kaunis neitsyt, jolle hän vannoo ikuista rakkauttaan ja uskollisuuttaan. Sancho Panzakin pitää isäntäänsä hulluna mutta osallistuu leikkiin, koska toivoo rikastuvansa. Hän ja Quijote päättävät, että koska Dulcinea ei ole kaunis eikä tuoksu hyvältä, hänet on varmasti noiduttu, ja sankarien tehtävänä on poistaa lumous. Parivaljakon elämänasenteiden vastakkaisuus valottaa tapahtumia kahdesta näkökulmasta, sillä Panza on realisti ja don Quijote idealisti. Monien seikkailujen jälkeen yksi don Quijoten ystävistä, pakottaakseen tämän palaamaan kotiin retkiltään, naamioituu ritariksi, voittaa vastustajansa ja vaatii tätä luopumaan ritariseikkailuistaan vuodeksi. Don Quijote päättää ryhtyä maaseudulle paimeneksi mutta sairastuu. Kirjan toisen osan lopussa, jossa don Quijote makaa kuolinvuoteellaan, hän huomaa oman narrimaisuutensa ja tajuaa tekonsa hullutuksiksi. |
Lue myös!
2016
Lue myös!
2016
Niinistö, Nato ja Trump. Suomen presidentin väärinkäsitys USA:n presidentin vallasta.marraskuu 10, 2016 Yhdysvaltain presidentin vallasta presidentti Sauli Niinistöllä on väärä käsitys. Iltalehden pääkirjoitussivulla olevan meilin mukaan: ”Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden osalta totesitte, että niin jäsenyys kuin Natokaan ei ole riippuvainen yhdestä ihmisestä, vaikka tämä olisi Yhdysvaltain presidentti.” Niinistö on väärässä: Tässä asiassa ei kävellä presidentti Donald Trumpin yli. Jos Trump haluaa, että Nato ei laajene esim. Suomen jäsenyydellä, niin ei sitten laajene. Ei kai Niinistö tarkoita sitä, että tarvittaessa laajentumista vastustava USA:n presidentti voidaan hiljentää ja eliminoida. Ehkä siellä Naton käytävillä, jossa ko. lausunto annettiin tuli niin mahtava olo, että tosiasiatkin hämärtyivät. Viikkosanomat. Pertti Manninen. Torstai 2016-11-10 19:09. Tags: Donald Trump, jäsenyys, Lue myös! |
Lue myös!
2022
|
Pääkirjoitus: Ukrainan verinen tie Natoon. Venäjän julma ja verinen hyökkäys naapurimaahansa Ukrainaan jatkuu ja jatkuu. Nyt on menossa jo 168. päivä. Media käyttää tästä sodasta nimitystä "Ukrainan sota". Pikemminkin pitäisi käyttää nimitystä "Venäjän sota". Mitään rauhanneuvotteluja ei vielä käydä. Nato-maat ja Natoon
pyrkivät maat (Suomi ja Ruotsi) lähettävät apuaan Ukrainaan, myös
aseapua. Isot Nato-maat pääasiassa USA, lähettävät aseapua valtavassa
määrin. Tällä tavalla sota pitkittyy ja pitkittyy ja muuttunee kohta
ihan selvästi Venäjän ja Naton väliseksi konfliktiksi. Ukrainalla on verinen tie Natoon toisin kuin Suomella, ainakin toistaiseksi. Pääkirjoitus. Pertti Manninen. 10.08.2022 11:10. Lainaus Suomenmaasta viikko sitten, keskiviikolta 3.8.2022: "Britannian työväenpuolueen entinen puheenjohtaja Jeremy Corbyn on vedonnut länsimaihin, jotta ne lopettaisivat Ukrainan aseistamisen. – Aseiden toimittaminen ei tuo ratkaisua. Se vain pitkittää ja kiihdyttää tätä sotaa, Corbyn totesi libanonilaisen Al Mayadeen televisiokanavan haastattelussa. The Guardianin mukaan Al Mayadeen on uutisoinut Venäjä-myönteisesti koko Ukrainan sodan ajan. Corbyn on huolissaan siitä, että Ukrainan sota saattaa kestää vielä vuosia. Hän kertoo olevansa pettynyt siihen, että juuri yksikään maailman johtaja ei puhu rauhan puolesta, vaan he käyttävät sotaisaa retoriikkaa. Corbyn katsoo, että sota on tuhoisaa sekä ukrainalaisten että venäläisten kannalta. Siksi hän peräänkuuluttaa paljon nykyistä päättäväisempiä ponnisteluja rauhan palauttamiseksi. Ex-puoluejohtajan mukaan Yhdistyneiden kansakuntien tulisi ottaa keskeisempi rooli tulitauon saavuttamiseksi ja sodan ratkaisemiseksi. Jos YK ei kykene toimimaan, mukaan neuvotteluihin pitäisi Corbynin mielestä ottaa esimerkiksi Afrikan unioni tai Arabiliitto." Lainaus Suomenmaasta viikko sitten, keskiviikolta 3.8.2022. Yksi kappale lihavoituna. |
|
2023
Tiistai 3.1.2023. |
2022
|
Sähköyhtiöt vs. Marin-Lintilä: |
- Uudenvuoden 2023 aatto. 3 kuvaa. Kuvat |
Lauantai 31.12.2022. Uuden vuoden aatto. |
|
Suomalainen sitkeys. Pyöräänsä taluttaen ja kävelysauva mukanaan mies selviää arjen kauppareissuista kipeän jalan sen pahemmin vaivaamatta. Kuva |
|
Sähköyhtiöt vs. Marin-Lintilä: |
- Eilinen hämmennys. Iltapäivän otsikot. Kuva - Paluu arkeen. Iltapäivän otsikot. Kuva |
1999
|
2000
|
2001
|
2002
|
2003
|
2004
|
2005
|
2006
|
2007
|
2008
|
2009
|
2010
|
2011
|
2012
|
2013
|
2014
|
2015
|
2016
|
2017
|
2018
|
2019
|
2020
|
2021
|
2022
|
EXTRA. 1999-2022. Vuoden viimeisiltä. |
2022
- Paavi toivoi vuoropuhelua Lähi-itään. Lue! |
Jouluna 2000 Jouluna 2000 ei Betlehemissä ole rauhaa, Niin
kauan kuin jaksamme Jäämmekö
itse yltäkylläisyyden jalkoihin, Jouluna 2000 Pertti Manninen |
 |
Joulupöytä
on katettu. kuva:
Laura Manninen, Iitti 1996 |
|
Pääkirjoitus 06.09.01. Nato tulee - oletko valmis? lue! Venäjä tulee - oletko valmis? lue! Konkurssi tulee - oletko valmis? lue! Nokia lähtee - oletko valmis? lue! Syksy tulee - oletko valmis? lue! Jeesus tulee - oletko valmis? lue! Oksennus tulee - oletko valmis? lue! Uni tulee - oletko valmis? lue! pertti manninen, nettisanomat.com 06.09.01. Viikon kysymys: Katseletko väkivaltaviihdettä? Jos katselet, nautitko siitä? Vastaa lomakkeella! |
|
|||
Maanantai, Tapaninpäivä 26.12.2022. Pakahduttava 5-tuntinen tänään YlenTeemalla: Nämä kaikki myös Areenassa! |
|
|
Vuonna 2021 ja aikaisemminkin. |
| 20 vuotta sitten marraskuussa 2001. 20 vuotta sitten joulukuussa 2001. 20 vuotta sitten tammikuussa 2002: |
Astrid Lindgren |
 |
Muistikuva Astrid Lindgrenista ja Ronjasta. Kesällä 1984 Tukholmassa lasten elokuvien festivaaleilla esitettiin katkelmia juuri valmistumassa olevasta Ronja Ryövärintytttärestä. Mieleeni jäivät erityisesti peikkokohtaukset. Ohjaaja Tage Danielsson kertoi ja Astrid Lindgren hyväksyi näkemänsä antaen ohjaajalle ystävällisesti täyden tukensa. Tilaisuuden päättyessä yleisö taputti seisaalleen nousten kirjailijattarelle. Pertti Manninen |
|
Periaate 1 Lapsen tulee saada nauttia kaikkia tässä
julistuksessa määriteltyjä oikeuksia. Nämä oikeudet kuuluvat
poikkeuksetta jokaiselle lapselle yhtäläisesti ja erottamatta katsomatta
hänen tai hänen perheensä rotuun, ihonväriin, sukupuoleen, kieleen,
uskontoon, poliittiseen vakaumukseen, kansalliseen tai sosiaaliseen
alkuperään, varallisuuteen tai syntyperästä taikka muusta johtuvaan
asemaan. |
 SYYSKUU 2016. ORAVA TAMMESSA. Kuva: Pertti Manninen. Kirkkonummi Kauhala maanantaina 19-09-2016 illansuussa 18:06 ikkunan toisella puolen. |
|
|
| 2021. TAMMIKUU. PRESIDENTTI SAULI NIINISTÖ UUDENVUODENPUHEESSAAN. ”TEIMME MÄÄRÄTIETOISESTI SELVÄKSI OLEVAMME OSA LÄNTTÄ." LUE! 2015 HEINÄKUU. PRESIDENTTI SAULI NIINISTÖN SELITYS, MIKSEIVÄT VENÄLÄISET PÄÄSSEET ETYK-JUHLAKOKOUKSEEN.  "Niinistön mukaan asia kaatui muiden EU-maiden vastustukseen." Yle uutiset. Niinistö toivoo selvempiä sääntöjä matkustuskieltoon. Kuvat: Pertti Manninen. KUVASARJA |
|
"Suomi voittaa aina". Kuva: Pertti Manninen 28.7.2011. |
| 2019 | |
Seuraavan kirjoituksen poistamismääräyksen korkein oikeus palautti hovioikeuden uudelleen käsiteltäväksi. Kirjoitus nyt hovioikeuden hyväksymässä muodossa. |
2013 |
|
Vuosisadan kuva: Sirkka Hämäläinen, Sauli Niinistö, Johnny Åkerholm, Euro, Ei leikkauksille, Palvelujen puolesta! |
|
 |
|
Sunnuntai 2013-04-21: Vuosisadan kuva: Sirkka Hämäläinen, Sauli Niinistö, Johnny Åkerholm, Euro, Ei leikkauksille, Palvelujen puolesta! Suomalaiset Euro- ja Emu-intoilijat Ylen esittämässä dokumentissa 21:49, 21:54 ja 22:07. Kuvat: Pertti Manninen.3 kuvaa sivulla: |
|
| 2004 | |
2004 Helsingin Sanomat maanantaina 27. joulukuuta 2004. Vieraskynä. Elli Aaltonen. Anja Lehtonen. http://www.nettisanomat.com/ 2006/01/01/etusivu.htm#otekuva |
2007 |
|
1957
|
|
|
Kuvia sunnuntaina 2007-01-07. Året var 1957. Dokumentär av Jonas Fohlin, Olle Häger och Kjell Tunegård. SVT2. "Förbjud atomvapnen", Uimarannalla ja Professori elokuvasta Mansikkapaikka .Igmar Bergman 1957. Ohjelmassa näytettiin myös Laika-koira, ensimmäinen elävä olento avaruudessa. Vuosi oli 1957. Klo 21.15- 21.35. Kuvat. Pertti Manninen. |
|
2001 |
|
|
SMILE, thou' your heart is aching,
|
Moderately, with great warmth
|
||
Nettisanomat |
| Kaiken keskellä aina läsnä! - Viikkosanomat- blogi |
 |
Nettisanomat.com-sivuston rinnakkaissivuina (12.01.2023-31.01.2023 ) nettiin maanantaina 06.02.2023.
Hiukan isompi komeasarvinen peura on löytänyt lintujen ruokintapaikan ja aikamoisen rohmukkaasti pistelee poskeensa auringonkukan siemeniä ja pähkinöitä. Uusimaa. Kirkkonummi. Björkdal. Tiistai 27.12.2022 14:56. Kuva: Pertti Manninen. 
- - Kirkkopalon järkyttävät yksityiskohdat.
Kuva: Hannah kuuntelee Hynkelin puhetta.
