Joulukuu 2020. Katsaus vuoden 2020 tammikuun, helmikuun ja maaliskuun henkilöihin täällä.
Tässä Martti Ahtisaari, presidentti.

1.1.2020.

Kirkkonummi. Veikkola.31.12.2019 19:25. Kuva Pertti Manninen.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön uudenvuoden puhetta odotellessa julkaisemme tuoreen pääministeri Sanna Marinin uudenvuoden tervehdyksen vuodelle 2020 , jossa hän on jättänyt ulkopolitiikan osuuden suosiolla presidentille, vaikka maan hallitus siitä päättääkin "yhteistoiminnnassa".

Arkistosta löytyi malliksi presidentti Tarja Halosen uudenvuoden puhe vuodelle 2001, jonka hän esitti suorassa lähetyksessä toisin kuin hänen edeltäjänsä Martti Ahtisaari, jonka puheet nauhoitettiin varmuuden vuoksi etukäteen.
Pertti Manninen. Keskiviikkona 01.01.2020 09:47.

Pääministeri Sanna Marinin uudenvuoden tervehdys 31.12.2019

Olemme astumassa uudelle vuosikymmenelle. Uusi vuosi tuo mukanaan monenlaista uutta, mutta myös tuttua ja turvallista. Joulun pyhien jälkeen arki koittaa ja koulut, työt ja harrastukset alkavat jälleen. Tuttuja ihmisiä on ympärillä ja kuluneen vuoden kokemukset kulkevat matkassamme vuoteen 2020.

Uuden vuosikymmenen taitteessa on katsottava eteenpäin. Samalla on kuitenkin hyvä pysähtyä ja katsoa hetkeksi myös menneeseen. Tarkastella Suomea, joka on kasvanut sukupolvien mukana maaksi, joka se on tänä päivänä.

Suomen vahvuus on ihmisissä ja osaamisessa. Olemme pärjänneet, koska olemme halunneet ja kyenneet oppimaan uutta. Olemme nousseet vaatimattomista oloista yhdeksi maailman kouluttautuneimmista ja osaavimmista kansakunnista. Se on ollut menestyksemme salaisuus eilen ja on sitä myös huomenna. Siksi myös tänään on uskallettava investoida ihmisiin ja osaamiseen. On oltava rohkeutta luoda uutta. Pelkkä vanhan kunnostaminen ei nopeasti kehittyvässä maailmassa riitä.

Hallitus on tarttunut työhön, jolla Suomea uudistetaan vakaasti, kestävästi ja rohkeasti. Hallituksen ohjelman ja työn tavoitteena on rakentaa Suomesta yhteiskunta, joka on taloudellisesti vastuullinen, sosiaalisesti oikeudenmukainen ja ympäristöllisesti kestävä. Me uskomme, että yhteiskuntaa voi ja pitää kehittää tasapainoisesti. Kaikki ihmiset ja kaikki alueet on pidettävä mukana.

Taloudellista kestävyyttä tavoittelemme työllisyyden vahvistamisella. Tämä tarkoittaa aktiivista työllisyyspolitiikkaa, mutta myös investoimista koulutukseen, tutkimukseen ja infrastruktuuriin sekä elinkeinorakenteemme uudistamista ilmastollisesti kestäväksi.

Paljon on kiinni siitäkin, miten maailmantalous kehittyy. Suomi on väestöllisesti pieni maa Euroopan laidalla ja taloutemme nojaa vahvasti vientiin. Hallitus ei pysty kaikkeen, mutta se voi tehdä osansa. Vakaa ja ennustettava toimintaympäristö on yritysten kannalta tärkeä asia. On vältettävä poukkoilevaa politiikkaa ja samalla reagoitava suhdanteisiin. Näin olemme myös tehneet ensi vuoden talousarviossa, joka on hidastuvan kasvun oloissa lievästi elvyttävä.

Sosiaalista kestävyyttä tavoittelemme vahvistamalla perusturvaa ja palveluja. Vuoden 2020 alussa pienimmät eläkkeet nousevat, perusturvan korotukset tulevat voimaan, koulutuksen rahoitus kasvaa kaikilla koulutusasteilla ja peruspalvelujen rahoitus vahvistuu. Yhdenvertainen oikeus kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen palautetaan kaikille lapsille ja päivähoidon ryhmäkoot pienenevät.

Tammikuussa pienituloiset eläkeläiset saavat enemmän euroja elämiseen. Yli 600 000 suomalaisen eläke paranee. 70 prosentilla suomalaisista käytettävissä olevat tulot kasvavat. Työttömät ihmiset voivat keskittyä hakemaan uutta työpaikkaa ilman huolta toimeentulon leikkauksesta, kun aktiivimalli poistuu.

Yhteiskunnan vahvuutta ei mitata sen vauraimpien vahvuudella vaan sillä, kuinka sen heikoimmassa asemassa olevat kansalaiset elämässään pärjäävät. On kysyttävä, onko jokaisella mahdollisuus hyvään ja ihmisarvoiseen elämään.

Ympäristön kannalta kestävää yhteiskuntaa tavoittelemme tekemällä oman osamme ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja luontomme monimuotoisuuden turvaamiseksi. Olemme sitoutuneet siihen, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Edessämme on ilmastonmuutoksen torjunnan näkökulmasta ratkaisujen vuosikymmen. Tämä edellyttää päätöksiä, joilla päästöjä vähennetään ja hiilinieluja vahvistetaan. Nojaamme toimemme tutkittuun tietoon ja huomioimme ratkaisuissa niiden sosiaaliset ja alueelliset vaikutukset.

Teemme ilmastotekoja Suomessa, mutta on vähintäänkin yhtä tärkeää vaikuttaa ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseen kansainvälisesti. Ilmasto ei tunne valtioiden rajoja. Jokaisen maan on tehtävä oma osansa. Suomi ja Eurooppa voivat johtaa kehitystä, ja samalla voimme parantaa oman teollisuutemme ja yritystemme kilpailukykyä. Uudelle ilmastoteknologialle on valtava kysyntä ja markkinat. Onko maallamme kykyä olla rohkea edelläkävijä ja vaurastua?

Kulunut vuosi on ollut työn ja tapahtumien täyteinen. Vuoteen 2019 on mahtunut muun muassa eduskunta- ja europarlamenttivaalit sekä Suomen EU:n neuvoston puheenjohtajuuskausi. Hallituksia on ollut kolme. Toimitusministeristöjä kaksi.

Perheessämme kuten niin monen muunkin suomalaisen kotona on jouluna katsottu presidentti Mauno Koiviston elämästä ja urasta kertovaa Koivisto-sarjaa. Sarja on hyvä muistutus maamme historian ja politiikan värikkäistä vaiheista. Historian kontekstissa myös nykyinen poliittinen kuohunta asettuu oikeisiin mittasuhteisiin.

Koiviston sanat sopivat hyvin alkavan uuden vuosikymmenen kynnykselle:

”Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin.”

Toivotan hyvää uutta vuotta ja vuosikymmentä kaikille suomalaisille!

Sanna Marin
pääministeri 

Valtioneuvoston viestintäosasto 31.12.2019 4.00 Tiedote
https://valtioneuvosto.fi/...

Joulukuu 2000


"Nyt se ainakin loppuu!" Kuva

Eilen tiistaina 31.12.2019.

HAPPY NEW YEAR!
ONNELLISTA UUTTA VUOTTA!
GOTT NYTT ÅR!

Alaskan Yukon 1800-luvun loppupuoli
Gold Rush - Kultakuume
Charlie Chaplin 1925.

Kuva Ylen Teema-kanavalta sunnuntaina 2011-01-02 klo 18:47. Pertti Manninen
Isonna!

Vuosisanomat Tammikuu & Helmikuu 2019.

Jarmo Lindberg

Ylipäällikön mitta täyttyi. Lue!

Komentaja antoi VTV:n tarkastajille väärää tietoa. Lue!

Ylipäällikkö kertoo eroamisista. Lue!

Komentaja väittää, että hänen toimiaan ei olisi aikaisemmin tutkittu. Lue!

Vuosisanomat Tammikuu & Helmikuu 2019.

Matti Nykänen

Matti on poissa.
Kuva

Pieni muisto. Lue!

Mäkikotkan hurja elämä Matti-Iltalehdessä. Kuva

Matti Nykänen 1963-2019. Kuva

Vuosisanomat Tammikuu & Helmikuu 2019.

Luontokuvat

Nettisanomat
Viikkosanomat
Sanomanetti
Kuvasanomat
Sanomatori
Härkää sarvista 
12.fi